Paimennuksen perusteet yksinkertaisena, eli yleisimmät termit ja käsitteet siten, että esim ensimmäistä kertaa karjan paimennukseen osallistuva voisi sieltä tutustua ennalta terminologiaan. Pitäisikö olla myös pieni sanakirja perustermeistä suomi-englanti-ruotsi tms? 

Mitä paimentaminen on?

Paimentaminen on eläimen liikuttamista paineen avulla ja paineen poistamista oikealla hetkellä, jolloin saadaan aikaan haluttu liike. Paimennuksessa on tärkeää osata lukea paimennettavien eläinten elekieltä, jotta paimennustilanne pysyy mahdollisimman rauhallisena ja eläinten liikkeitä on helpompi ennakoida ja sitä kautta myös hallita.

 

Tärkeitä termejä

 

• PAINE (pressure)

* Paimennettaessa käytetään paljon termiä “paine”. Eläimiä liikutetaan paineen avulla; kun eläin kokee painetta, se liikkuu poispäin paineen aiheuttajasta. Paineen aiheuttaja voi olla esim. ihminen, hevonen tai koira. Paineen määrään vaikuttaa mm. vartalon asento ja rintamasuunta, painopiste, katseen suunta ja liike.

 

On hyvä muistaa, että jo pelkästään laumaan päin katsominen aiheuttaa painetta. Erittäin herkät eläimet saattavat reagoida jo tällaiseen paineeseen. Käden heilautus, asennon siirtäminen kohti eläimiä jne tuovat myös painetta, samaten äänen käyttö. Hevonen aiheuttaa erilaista painetta kuin ihminen, jo pelkästään kokonsa puolesta. Sivuttain seisova ja laumaa lähestyvä hevonen luo leveämmälle painetta kuin ihminen.

 

Paimennettaessa pyritään rauhalliseen ja stressittömään eläimen liikuttamiseen, jonka takia eläimiä opetetaan liikkumaan mahdollisimman pienestä paineesta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun eläin jo hieman reagoi paineen aiheuttajaan esimerkiksi kääntämällä päänsä poispäin, poistetaan paine, eli astutaan vaikka askel taaksepäin. Tällä tyylillä saamme herkästi ja rennosti paimennettavia eläimiä. Tärkeimpiä tekijöitä paimennusta opettaessa ovat: 

→ ajoitus (paineen poisto oikealla hetkellä, jolloin eläin oppii väistämään painetta herkästi)

→ kriteeri (mitä eläimiltä vaaditaan, eli aloitetaan helposta)

→ vahvisteen laatu ja suunta (suunnitellaan lähestyminen eläintä kohti välttäen kaikkia ylimääräisiä liikkeitä)

→ vahvistetiheys (riittävästi toistoja nopeuttaa oppimista)

 

Tärkeitä alueita huomioida eläimiä paimennettaessa ja painetta aiheuttaessa:

→ silmien etupuoli pysäyttää eläimen

→ paine kohdistettuna korvan ja silmän väliin aiheuttaa voimakkaan kääntymisen

→ paine kohdistettuna lavan ja korvan väliin aiheuttaa hieman kevyemmän kääntymisen

→ lapalinja on keskikohta eli tasapainopiste (lisää alempana)

→ paine lavasta lonkkaan siirtää eläintä suorassa linjassa

→ paine lonkkalinjan takana lisää eläimeen vauhtia

​

• PAKOETÄISYYS (flight zone) 

* Paimennuksessa tärkeää on huomioida jokaisen eläimen oma yksilöllinen pakoetäisyys. Jos eläin on kovin kesy, pakoetäisyys voi olla todella pieni, kun taas aremmilla eläimillä pakoetäisyys on isompi.

 

Pakoetäisyys tarkoittaa eläimen ympärillä aluetta, jonka sisällä eläin tuntee olonsa turvalliseksi. Kun ihminen ylittää eläimen pakoetäisyyden rajan, eläin liikkuu poispäin. Pakoetäisyyden voi hahmottaa mielessään yksinkertaisimmillaan piirtämällä  ympyrän, jonka keskelle eläin sijoitetaan. Jos itse seisoo ympyrän reunalla, eläin seisoo paikallaan. Jos astuu askeleen ympyrän sisäpuolelle, eläin siirtyy vastaavasti poispäin. Todellisuudessa pakoetäisyys ei välttämättä ole joka puolelta eläintä samankokoinen tai symmetrinen; eläin voi väistää herkemmin toisesta suunnasta lähestyttäessä verrattuna toiseen suuntaan. Se ei myöskään välttämättä ole samanlainen joka kerta samalla eläimellä, vaan voi vaihdella päivästä ja mielentilasta riippuen.

 

Kuten sanottu, kesyillä eläimillä pakoetäisyys on pienempi kuin aroilla eläimillä. Tällöin ihminen voi kävellä eläimen viereen eikä eläin lähde väistämään poispäin. Jos eläin on kiihtyneessä mielentilassa, pakoetäisyys voi kasvaa vaikka eläin olisikin muuten kesy. Myös ihmisen oma toiminta voi aiheuttaa eläimen pakoetäisyyden kasvamista; lähestyminen eläimiä kohti energisesti ja vauhdikkaammin saattaa kasvattaa niiden pakoetäisyyttä verrattuna rauhalliseen ja hitaaseen lähestymistyyliin.

 

Pakoetäisyydestä puhuttaessa puhutaan myös tarkkailuetäisyydestä (observation zone). Se tarkoittaa sitä, että kun eläinten näköpiiriin ilmestyy jotain poikkeavaa (esim. ihminen ja hevonen), eläimet nostavat päätään tarkkaillakseen kohdetta. Tarkkailuetäisyys on eri asia kuin pakoetäisyys, eli tarkkailtava kohde on vielä niin kaukana ettei se vaikuta eläimiin millään tavalla. Kun kohde sitten lähestyy laumaa, lähestytään myös lähimpien eläinten pakoetäisyyttä ja ensimmäiset merkit mahdollisesta eläinten liikkumisesta on havaittavissa, kun ensimmäinen eläin kääntää korviaan, sitten siirtää painoaan ja lopulta liikuttaa jalkojaan. Kun yksi eläin liikahtaa, seuraa todennäköisesti muu lauma perässä.

 

• TASAPAINOPISTE (point of balance)

* Tasapainopiste tarkoittaa sitä kohtaa, kun ihminen seisoo eläimen lapalinjan kohdalla. Olipa kyse naudasta, lampaasta tai vaikka hevosesta, lapalinja on eläimen “keskikohta” kun puhutaan paimennuksesta. Jos astuu lapalinjan ohi kohti eläimen päätä, eläin väistää ja lähtee kääntymään poispäin paineen aiheuttajasta. Jos taas astuu lapalinjan kohdalta kohti eläimen takaosaa, eläin lähtee eteenpäin. 

 

• SOKEA PISTE (blind spot)

* Jokaisella eläimellä on oma näkökenttänsä, kuinka laajalle alueelle ne näkevät. Sokea piste tarkoittaa kohtaa, jonne eläin ei näe. Tämä on hyvä tunnistaa aina paimennettavan eläinlajin kohdalla; naudoilla sokea piste on aivan niiden takana hännän tyvessä. Lampaat taas näkevät huonosti aivan pään taakse.

 

• FLANKKI (flank)

* Flankki tarkoittaa liikettä, jossa lauma eläimiä ohitetaan pakoetäisyyden ulkopuolella vaikuttamatta laumaan. 

 

TÄRKEITÄ ASIOITA MUISTAA PAIMENNETTAESSA

 

• Rauhallisuus

• Stressittömyys

• Selkeä suunnitelma ja hyvät kulkureitit

• Tarpeeksi apukäsiä, jos tarve vaatii, jotta työtehtävä helpottuu

• Turvallisuus! 

• Kiireettömyys

 

Sanna Kauppinen 31.10.2023​

​