PAIMENNUSTIETO RY.
TIETOPANKKI
Naudan perustarpeet ja hyvinvointi
ETU-ohjausryhmä 12.4.2006 KANSALLISET OHJEET NAUTOJEN HYVINVOINNILLE
https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2019/07/Kansalliset-ohjeet-nautojen-hyvinvointiin.pdf
”Fysiologisten tarpeidensa – kuten tietyn ruumiinlämmön ylläpito tai märehtiminen - lisäksi naudoilla on omat vahvat sisäsyntyiset käyttäytymis tarpeensa. Niiden puitteissa eläin pyrkii sopeutumaan ympäristöönsä. Voidakseen hyvin nautojen on sopeuduttava ihmisen luomiin olosuhteisiin sekä lihan- että maidontuotannossa. Jos sopeutuminen on liian vaikeaa, nauta stressaantuu, sen erilaiset häiriökäyttäytymiset tai sairaudet lisääntyvät ja tuotos heikkenee.
”Eläinsuojelulainsäädäntö antaa minimivaatimukset koko eläintenpidolle. ”
” Eläinten terveydenhuollon, ETU:n, tekemissä nautojen hyvinvointiohjeissa puhutaan viidestä eläinten perus vapaudesta:
1. Vapaus toteuttaa tärkeimpiä luontaisia käyttäytymistarpeita
2. Vapaus janosta ja nälästä sekä vapaus märehtiä
3. Vapaus epämukavuudesta
4. Vapaus kivusta, loukkaantumisista ja sairauksista
5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta
1. Vapaus toteuttaa tärkeimpiä luontaisia käyttäytymistarpeita
Nauta on laumaeläin. Luonnonolosuhteissa naudat elävät vakaissa sukulaislaumoissa, jotka muodostuvat lehmistä ja niiden naaraspuolisista jälkeläisistä. Lehmät syntyvät ja kuolevat laumoihin; niihin otetaan harvoin uusia ulkopuolisia jäseniä. Laumasta erotaan vain harvoin. Sukukypsät sonni nuorukaiset elelevät poikamieslaumoissa, ja yrittävät saada kiima-aikana itselleen oman lehmälauman. Vanhemmista sonneista voi tulla joko aluettaan puolustavia yksineläjiä tai ne voivat vahtia omaa lehmälaumaa.Tuotanto-olosuhteissa varsinaisia laumoja ei pääse juuri muodostumaan. Tuotantoeläinten osalta tuuleekin puhua eläinryhmistä.
Naudoilla on vankka hierarkia eli arvojärjestys. Se ei naudoilla kuitenkaan ole suoraviivainen vaan monimuotoisempi. Arvojärjestys perustuu lauman jäsenten kahdenvälisiin suhteisiin.
Lauman arvoasteikon päätehtävänä on auttaa nautaa välttämään fyysisiä konflikteja. Väistö- ja uhkauseleiden tarkoituksena on ratkaista kiistatilanteet ilman yhteenottoja. Otsan painamisen seinää vasten uskotaan kertovan alempiarvoisen lehmän turhautumisesta tilanpuutteeseen ja sosiaalisiin kahinoihin.
Nautojenväliset vakiintuneet riidattomat suhteet pitävät lauman yhtenäisenä. Myönteistä kanssakäymistä on esimerkiksi laumatoverin nuoleminen sieltä mihin toinen ei itse ylety. Nuolemisen tarkoituksena on myös kehonhoito.
Naudan luonnollisen käyttäytymisen piirteitä:
-Syödä korsirehua
-Liikkuu ja leikkii
-Huoltaa kehoaan
-Sosiaalinen kanssakäymisessä lajitovereiden kanssa
-Käyttäytymistoimintojen samanaikaistaminen, esim. makaaminen ja syöminen
-Aukeitten alueiden laiduntava saaliseläin. Tarkat aistit
2. Vapaus janosta ja nälästä sekä vapaus märehtiä
Naudoilla on sisäsyntyinen syömisen tarve: Niiden on käytettävä ruokailuun liittyviin toimintoihin (märehtiminen, syöminen) aikaa reilusti yli puoli vuorokautta.
Juotolla olevilla vasikoilla voimakas imemisen tarve. Imeminen on pikkuvasikalle muutakin kuin tapa saada maitoa. Imeminen kiihdyttää tiettyjen ruuansulatushormonien erittymistä.
Syömiskäyttäytymiseen liittyvät käyttäytymishäiriöt
Kielen pyörittäminen
Naudoilla pitää olla jatkuvasti tarjolla korsirehua. Jos lehmällä ei ole riittävästi tarjolla korsirehua, se voi sijaistoimintona pyörittää kieltään, joka toiminto muuttuu helposti tavaksi. Tällöin sitä voi nähdä myös täyden ruokintapöydän äärellä. Kielenpyöritys ei sellaisenaan ole naudalle vaaraksi.
Imeminen
Jos vasikka ei saa imeä maitojuoton yhteydessä, imee se yksilökarsinoissa sangon reunaa, karsinarakenteita tai naapurivasikan korvia tai pahimmassa tapauksessa toisen vasikan napaa ja sukuelimiä.
Nauta voi aikuisenakin jatkaa imemistä. Erityisesti, jos eläin on ollut nuorena nälkäinen joko niukan ravinnon, epäsopivan rehun tai väärin ajoitetun vieroituksen vuoksi, se voi heijastua aikuisiälläkin vielä imemisen tarpeena.
3. Vapaus epämukavuudesta
Lepo ja uni
Lepo ja uni ovat kaikille eläimille elintärkeitä.
Jos naudalla on vapaa valinnan mahdollisuus ja riittävästi ruokaa, se makaa yli puolet vuorokaudestaan ja syö jäljelle jääneen ajan. Väliin mahtuu lyhyitä hetkiä, jolloin se hoitaa kehoaan ja seurustelee ryhmätovereiden kanssa.
Aikuiset naudat nukkuvat kaiken kaikkiaan noin neljä tuntia, vajaan puolen tunnin mittaisina pyrähdyksinä, ympäri vuorokauden. Se parantaa maidontuotantoa ja kasvua. Pienet vasikat nukkuvat suuren osan vuorokaudesta. Parikuukautinen vasikka nukkuu noin kuusi tuntia. Riittämätön tai huonolaatuinen uni. Pikkuvasikalle on ensiarvoisen tärkeää sen kokema lämpötila. Kylmyys kuluttaa vasikan energiaa ja heikentää ruuansulatusta.
Jos uni estyy tai estetään, kuolee yksilö ennen pitkää. Nauta nukkuu pehmeällä alustalla. Jos kuivikkeita on naudalla liian vähän, sen unen laatu kärsii, se nukkuu makuulla vähemmän ja makuulla nukkuminen aiheuttaa kiputiloja ja haavoja.
Liikunta
Käsittely
Valo
Naudan aistien huomioiminen käsittelyssä ja rakenteiden suunnittelussa
Naudat näkevät paremmin kauas kuin lähelle ja kuulevat meitä paremmin korkeita ääniä. Ne pelkäävät vaistomaisesti kovia ääniä ja nopeita arvaamattomia liikkeitä näkökentässä. Värikontrastit, värit???
Nauta - Eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna -opas: