TIETOPANKKI

Paimennukseen soveltuvien eläinten valinnasta

MARI WECKMAN

nauta, lammas erikseen

rotu

ikä ja sen suhde jaksamiseen, esimerkkejä ja suositukset raja-arvoista

koko

elämänvaihe

kuntoluokitus

tottumus liikkua ja sen suhde jaksamiseen, esimerkkejä

totuttaminen

mistä erottaa jo ennakolta eläimen, joka ei sovellu?

mistä erottaa varikolla eläimen, joka ei sovellukaan?

MILLAISTA KARJAA KANNATTAA TAPAHTUMISSA  KÄYTTÄÄ?

Eläinryhmät olisi hyvä totuttaa ihmisen läsnäoloon jo hyvissä ajoin.

Eläimet olisi hyvä siirtää kilpailupaikalle jo edellisenä päivänä, jotta ne ehtivät rauhoittua kuljetuksesta ja tottua uuteen aitaukseen. Varaa riittävä määrä nautoja suhteessa tapahtuman luonteeseen tai kilpailun lähtijämäärään.

Nautaroduista parhaiten sopivat lihakarjaeläimet ja näistä esimerkiksi hereford, blonde d’aquitane, simmental tai charolais ovat yleensä luonteeltaan leppoisia nautarotuja. Anguksissa ja limousineissa on luonteessa eroja, joten kovin herkät yksilöt voivat olla turhan reaktiivisia työskentelyyn, varsinkin jos eivät ole saaneet ihmiskontaktia riittävästi.  

Myös lypsyrotuiset siemennysikäiset hiehot sopivat käsiteltäväksi, mutta heti siemennyksen jälkeen ja tiineyden jälkipuoliskolla niitä ei ole tiinehtyvyyden tai luomisriskin takia hyvä käyttää.  Holstein on näistä rauhallisin rotu. Suomenkarja ja ayrshire ovat ripeämpiä liikkujia ja muutenkin aktiivisempia eläimiä. Yksilöissä voi kuitenkin olla eroja.

Lypsyrotuiset eläimet pyritään siementämään 13-16kk ikäisenä, joten käytettäessä lypsyrotuisia hiehoja, sopiva ikäjakauma olisi 6-13kk tai mahdollisesti vanhempia, riippuen siemennysajankohdasta. Toinen ikäryhmä olisi tiineet hiehot, jotka ovat 18-24kk ikäisiä, riippuen taas tulevasta poikima-ajankohdasta. Eläimen ikä pitää suhteuttaa päivän pituuteen ja tehtävien laajuuteen.Liharotuisia nautoja käytettäessä, voi tehdä ryhmiä 6-20kk ikäisistä teurashiehoista ja sonneista. Alle 6kk ikäiset vasikat eivät sovellu paimennukseen.

Ryhmien on oltava tasaisia ja samaa sukupuolta.

Nuorempi nautaryhmä väsyy huomattavasti helpommin ja tämä täytyy ottaa huomioon ryhmiä suunniteltaessa. Myöskään vastikään vieroitettuja nautoja ei tule käyttää paimennusharjoituksiin, sillä niiden stressinsietokyky on jo valmiiksi alentunut.

Lypsyrotuisia jo lypsyssä olevia nautoja pitää siirtää ja käsitellä muuten varoen, ettei synny vedin- tai utarevaurioita. Kilpailuissa niitä ei kannata em. riskin takia käyttää.  

Isot sarvet omaavia yksilöitä ei myöskään ole hyvä käyttää kilpailuissa turvallisuusriskin takia. Rotuna esimerkiksi highland olisi leppoisa ja yhteistyökykyinen, mutta sarvet aiheuttavat ongelmia jo kilpailupaikalle kuljetettaessa ja voivat olla vaaraksi myös ratsukoille.

Käytettävän naudan kuntoluokituksen tulee olla keskitasoa asteikolla yhdestä viiteen. Kuntoluokituksella määritetään eläimen ravitsemuksellinen kunto tietyllä pistesysteemillä erittäin laihasta ylilihavaan. Lehmästä tarkastellaan kahdeksaa eri kohtaa, jotka luokitellaan yhdestä viiteen. Tarvittaessa annetaan myös neljäsosa- ja puolikaspisteitä. Tulosten perusteella lehmälle annetaan yleisarvosana. Liian lihava nauta altistuu esimerkiksi jalkavaurioille ja liian laiha eläin taas voi kärsiä vastustuskyvyn puutteesta.

Kuntoluokituksen taulukot ja ohjeet löytyvät kätevästi esimerkiksi tästä osoitteesta: https://www.farmit.net/kotielain/lypsylehma/ruokinta/kuntoluokitus

Eläinten käsiteltävyys paimennustilanteessa tulisi olla hyvä, eli nautojen pitäisi olla tottuneita ihmisiin. Kaikkien nautojen ei tarvitse olla tottuneita hevosiin, mutta noin puolikkaan ryhmästä olisi hyvä olla osallistunut nautatyöskentelyyn paimennustyöskentelyyn  ennenkin. Nautoja olisi hyvä säännöllisesti käsitellä omissa ryhmissään jo kotitilalla, menemällä aitaukseen ja liikuttamalla eläimiä jalkaisin. Näin voidaan eläinten pako- ja vaikutusalueen rajaa laajentaa, eivätkä eläimet reagoi liian herkästi ihmisen läheisyyteen. Etenkin tapahtumia tai näytöksiä varten olisi etua, jos naudat ovat tottuneet käsittelyyn, kesyyntyneet ainakin jonkin verran ihmiseen ja osaavat liikkua paineesta poispäin. Luonnostaan naudat nojaavat painetta vasten, joten ne täytyy opettaa poistumaan paineesta aloittamalla pienellä paineella ja lisäämällä painetta asteittain. Tärkeää on poistaa paine, kun nauta liikkuu paineesta poispäin, jolloin nauta oppii väistämään painetta. 

Ideaalitilanteessa naudoilla olisi valmiiksi jo riittävän hyvä kunto, eli niillä olisi pitopaikassa käytössä riittävästi tilaa liikkumiseen. Ulkoilumahdollisuus tuo lisää lihaskuntoa ja kestävyyttä naudalle. Laiduntanut nauta on ketterä liikkumaan ja omaa paremman lihaskunnon, josta syystä myös loukkaantumisriski on pienempi.

Tapahtumiin valitaan käyttöön vain tervettä karjaa. Puhtaita ja hyväkarvaisia eläimiä on mukavampi esitellä yleisölle.

 Nautaryhmät on hyvä yhdistää riittävän aikaisin jo kotitilalla ennen niiden siirtämistä. Näin vältytään tapahtumapaikalla turhilta kahinoilta.

Nautoja on oltava toimintaan nähden riittävästi, jotta mahdollisesti sairaat tai stressaantuneet yksilöt voidaan ottaa pois käytöstä ja vaihtaa toiseen. Kilpailuissa suorituksia on niin paljon, että tarvetta on myös kokonaisille vaihtolaumoille. Karjan tarvetta kannattaa laskea  kokeneemman tapahtuma- tai kisajärjestäjän kanssa. 

Jos kaikkea tarvittavaa karjaa ei saadakaan samalta tilalta? 

→ Älä koskaan yhdistä nautalaumoja eri tiloilta kysymättä asiasta ensin nautojen omistajilta!